8 päivän seikkailu Päijänteellä

8 päivän seikkailu Päijänteellä

tiistai 19. toukokuuta 2015

Pelastusharjoituksen satoa

Tänään teimme pienen korjausliikkeen retkisuunnitelmaan. Parin peruutuksen vuoksi päätimme, ettei kirkkovene lähde matkaan vielä Jyväskylästä. Laskemme puisen ihanuuden vesille vasta Jämsässä 25.5. Kevät on monelle kiireistä aikaa, ja nelipäiväinen rupeama kirkkoveneessä mahtuu paremmin yhteisiin aikatauluihimme.

Ensimmäiset Päijänne päästä päähän -retkeläiset lähtevät matkan tekoon jo huomenna keskiviikkona, iltapäivällä. Turvaveneenä toimiva Rappen ajetaan Jyväskylään melojia odottamaan. Turvavene taittaa Päijänteen noin 120 kilometriä muutamissa tunneissa. Takaisin tullaan sitten huomattavasti verkkaisempaa tahtia, kahdeksan päivän aikana.

Jotta voidaan pelastaa uimari veneeseen, jonkun on
oltava se uimari. Petra on uhrautunut :)
Turvavenettä kuljettaville Päijänne-jamboree on todennäköisesti melko leppoisa taival. Päivämatkat ovat pisimmilläänkin alle 30 kilometriä. Kajakissa se on jo ihan hyvä päivämatka, veneessä ehtii hengailla ja kalastella. Turvaveneen rooli on kuitenkin retkellämme olennaisen tärkeä. Vene voi tarvittaessa antaa kirkkoveneelle hinausapua, noutaa vettä ja tarvikkeita venesatamista, tarjota huilausvuoron kirkkovenettä soutaville tai vaikkapa käydä tiedustelemassa aiotun leiripaikan rantautumismahdollisuuksia. Eivät kuulemma kuitenkaan ota kalatilauksia vastaan päivällistä varten.

Turvaveneen perimmäinen tarkoitus on kuitenkin edistää nimensä mukaisesti retken turvallisuutta. Uupuneet, sairastuneet tai veden varaan joutuneet voidaan korjata kuljeksimasta turvaveneeseen. Turvaveneessä voidaan myös kuljettaa osa ryhmän varusteista.

Näin hauskaa se voi olla, kun kaverit nostavat veneeseen.
Kaiteen yli nousu ei ehkä ole se hauskin vaihe.
Tänään järjestetyssä pelastusharjoituksessa päästiin veneen kanssa tositoimiin. Vapaaehtoiset uimarit sukelsivat muutaman kerran Päijänteeseen, jotta veneen miehistö sai mahdollisuuden harjoitella uimarin nostoa veneeseen kuormaliinasta tehdyn lenkin avulla. Kainaloiden alle pujotetusta lenkistä saa huomattavasti helpommin otteen kuin pelkistä kelluntaliiveistä. Korkealaitaisen veneen partaita kiertävä kaide oli ehkä hieman epämukava kokemus nostettaville. 

Uimarin kuljetus kajakin keulassa veneen luo

Kaatuminen voi sattua myös paikassa, jonne ei kannata jäädä reskuttamaan kajakkia. Tällöin toinen meloja voi siirtää veden varaan joutuneen nopeasti esim. pois veneväylältä neuvomalla uimaria tarttumaan kajakin keulapiikkiin alhaalta päin, jalat kannen molemmin puolin. Tällöin uimarin henkistä ja fyysistä tilaa on helppo tarkkailla ja meloja pystyy viemään uimarin tarkasti esim. veneen vierelle. 




Jos turvavene on lähellä, veden varaan joutuneen voi auttaa veneeseen lämmittelemään ja vaihtamaan kuivat vaatteet ylleen. Turvaveneen ollessa loitommalla uimari pelastetaan takaisin kajakkiinsa tai kuljetetaan suoraan rantaan lämmittelemään. Pelastuvastuu on retkellä kahdella lähimmällä melojalla, joista toinen tyhjentää kajakin ja tukee sitä uimarin kiivetessä sinne takaisin. Toinen pelastaja tukee pääpelastajan kajakkia sivulta ja huolehtii meloista. 

Pekka halaa keulapiikkiä. Keulassa kuljetettavaa uimaria
on helppo neuvoa ja meloja näkee, missä kunnossa hän on
Pelastusharjoituksessa harjoittelimme myös hinausta eri muodoissaan. Hinausta voi tarvita esim. meloja, joka voimien ehtymisen vuoksi ei pysy ryhmän tahdissa tai joka ei saa tuulessa pidettyä kajakkiaan suunnassa. Hinaus on rankkaa puuhaa, jossa kannattaa vuorotella. Hinattava meloo mahdollisuuksien mukaan hinaajan tukena. Hinausta voidaan käyttää myös esim. reskutuksen aikana pitämään reskutusryhmää paikoillaan tuulessa tai siirtämään ryhmän turvallisemmille vesille. 





Jos joku melojista on niin heikossa kunnossa, että tarvitsee pystyssä pitäjää, hinataan sekä avun tarvitsijaa että häntä tukevia melojia yhdessä nipussa. 

Kuivapuvussa kelpaa pulikoida
Tärkeä osa pelastusharjoitusta oli tietysti ihan perinteinen kaatuneen kajakin reskutus. Kylmään veteen ei ollut kovin paljon halukkaita menijöitä, joten sain itse kuivapukuisena kaatua ainakin viisi kertaa. Yhtä monta kertaa minut autettiin takaisin kajakkiin. Aina sitä itsekin oppii uutta - esim. huomaamaan, että kajakin kireiden kansiköysien alle on vaikea saada mahtumaan melontarukkasen verhoamia sormia. Mahdollista se oli, mutta huomattavasti hitaampaa. Taas teroittui mieleen se vanha totuus, että pelastamista ja pelastautumista kannattaa oikeasti kokeilla juuri niissä omissa melontavarusteissa, joissa todennäköisesti veden varaan joutuukin. Tulee vähän realismia harjoitteluun. 

Nyt alkaa pakkaaminen ja viimeisten varusteiden haaliminen kasaan. Ai että.

Koulun kotasaunan makoisat löylyt elvyttivät jäähtyneen melojan

lauantai 16. toukokuuta 2015

Lähtö lähenee

Päijänne päästä päähän -jamboreen lähtöpäivä lähenee. Jyväskylästä matkaan lähtevät melojat, turvavene ja kirkkovene ilmaantuvat Jyväskylän Lutakon satamaan Kotakahvilan tienoille torstaina 21.5. klo 11. Nautimme lähtökahvit ja pullat satamassa, vesille pyrimme klo 12.

Retkeläisiä tulee saattamaan matkalle Jyväskylän Tiimiakatemian ja Partus Oy:n väkeä. Mm. tiimioppimisen kehittäjä, opetusneuvos Johannes Partanen tulee lähettämään tiimioppimista veneillä kohti Asikkalaa.

Retkeläisillä on edessään kahdeksan päivän unohtumaton taival Päijänteen saarten ja selkien seassa. Seitsemän yötä teltoissa tuulen huminaa ja alkukesän lintuja kuunnellen. Osa iloisesta seurueestamme osallistuu vain tietylle etapille. Mukaan onkin mahdollista liittyä esimerkiksi Korpilahdelta, Ruolahden venesatamasta, Jämsän edustalta tai Padasjoen Virmailan saaresta.

Yöpaikkamme Virmailan saaressa
Tiistaina 19.5. järjestämme Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteen rannassa retken pelastusharjoituksen. Turvallisuudesta toki huolehditaan monin keinoin, mutta veden varaan joutuneen pelastamisen on sujuttava kylmillä vesillä ja laivaväylien kirjomalla Päijänteellä ripeästi. Harjoittelemme myös kaatuneen melojan reskuttamista sekä uimarin nostamista turva- ja kirkkoveneeseen. Tiistai-iltapäivä ja keskiviikko kuluvatkin erilaisiin retkivalmisteluihin ja varusteiden pakkaamiseen.

Kirkkovene ei ole vielä täynnä. Retkestä ei peritä maksua ja autamme mielellämme kyytien järjestämisessä sekä varusteiden lainaamisessa. Esimerkiksi viikonlopun reitti Korpilahdelta Jämsään on pituudeltaan leppoisa. Ehkä se mahtuisi kalenteriisi? Telttapaikka kyllä järjestyy. Ilmoittaudu mukaan seikkailuun! (hanna.salminen@salpaus.fi)

torstai 14. toukokuuta 2015

Siisti Biitsi on mukavampi biitsi

Osallistumme matkan aikana Siiti Biitsi kamppaniaan jota hallinnoi Pidä Saaristo Siistinä Ry. Tarkoitus on matkan aikana jättää ranta siistimpään kuntoon, kuin mitä se oli ennen ryhmiemme saapumista. Tällä tavalla voimme jättää itsestämme positiivisen jäljen Päijänteen saaristoon ja osaltamme vaikuttaa leiripaikkojen viihtyisyyteen sekä siisteyteen.


Jokaisen veneilijän, soutajan ja melojan toivoisi itselähtöisesti huolehtivan omista roskistaan ja ei se suuri vaiva olisi, että ottaisi muutaman muidenkin jättämän roskan mukaansa taukopaikalta tai leiripaikalta. Tällä tavalla rannat ja leiripaikat pysyisivät siisteinä ilman tämänlaisia kamppanijoitakin.

Meillä Päijänne Päästä Päähän seikkailijoilla on mahdollisuus vaikuttaa, omalta osaltamme, rantojen siisteyteen nyt tällä reissulla, mutta erityisesti tulevaisuudessa omilla reissuillamme joissa voimme viedä periaatetta eteenpäin omalla esimerkillä ja opettamalla myös muille kanssaretkeilijöille, että jätetään leiripaikka siistimmäksi lähtiessämme kuin mitä se oli saapuessamme.

Haastan teitä kaikkia "ottamaan kopin" tästä asiasta ja antamaan hetken omaa aikaa siistimmän järviluonnon puolesta!

Lisää aiheesta:





tiistai 12. toukokuuta 2015

Mitä retkelle mukaan?

Retkemme lähtöpäivä lähestyy, ja moni on ryhtynyt pohtimaan pakkaamista. Tarvittavien varusteiden määrä riippuu toki siitä, kuinka moneksi päiväksi lähdet mukaan. Myös sääolot ja omat, yksilölliset tarpeet pitää muistaa huomioida: paleletko herkästi, palatko nopeasti auringossa, onko sinulla soutajan kourat vai saatko helposti rakkoja jne. Tietyt perusasiat koskevat kuitenkin kaikkia mukaan lähteviä.

1. Majoite

Majoitumme retkellä pääasiassa Päijänteen virkistysalueyhdistyksen leiripaikoilla. Niiltä löytyy tulipaikka, polttopuita ja käymälä, mutta sisämajoitusta yleensä ei. Leiripaikkoja käyttävät pääasiassa veneilijät, mutta telttailumahdollisuuskin valitsemillamme yöpymispaikoilla on.

Tarvitset siis paikan teltasta tai oman majoitteen. Sääolosuhteista ei vielä ole tietoa, mutta harvoin toukokuulle saattuu kahdeksan päivän mittaista yhtäjaksoista hellettä. Varaudu siis erilaisiin säätiloihin. Päijänteen suurten selkien rannoilla tuulee usein, yhtäjaksoista sadettakin saatetaan saada. Hyvä majoite on vedenpitävä, tuulelta suojaava, maasta eristetty sekä hengittävä. Kun ilma pääsee kiertämään, nukkujan hengityksestä ja hikoilusta syntyvä kosteus ei tiivisty majoittujan varusteisiin ja majoitteen sisäpinnalle.

Hotelli kulkee retkeilijän mukana


Jos yöllä sataa kovasti, on huolehdittava, etteivät valumavedet tai painanteisiin kertyvät lätäköt pääse kastelemaan nukkujan makuupussia tai varusteita. Osa teltoista kestää kosteutta, muttei esim. notkolle jääneen kankaan päälle kertyvää vesilammikkoa. Myös pohjakankaan tai maavaatteen on oltava ehjä.

Melojat suosivat usein pieneen tilaan mahtuvia telttoja tms. majoitteita, koska kajakissa on vähän pakkaustilaa. On kuitenkin tärkeää, että teltassa on riittävästi tilaa myös suojaa tarvitseville varusteille ja että siellä mahtuu vaihtamaan kuivat varusteet ylleen viimaisella tai sateisella säällä. Monet käyttävät teltan edustalla erillistä tarppia eli kankaasta pingotettua katosta, joka tuo lisäsuojaa. Sadesäällä varusteet voivat yöpyä myös teltan ulkopuolella, jos ne on esim. pakattu vesitiiviisiin kuivasäkkeihin.

Kirkkoveneessä tai moottoriveneessä matkustaville telttapakkauksen koolla ei ole niin suurta väliä. Esim. vähän isompi 2-4 hengen teltta voi olla mukava ratkaisu 2-3 hengelle. Pienehkölle teltalle on kuitenkin usein helpompi löytää tasainen pystytyspaikka.

Jos sinulla on telttahuolia, kysy apua. Myös koulullamme on muutamia telttoja lainattaviksi.

Makuupussi

Vaikka toukokuun säät voivat olla päivisin hellelukemissa, viileimmät yöt nukutaan nollan asteen tuntumassa. Vähintään kolmen vuodenajan makuupussi on siis tarpeen. Jotkut nukkuvat mukavasti käyttämällä kahta ohuempaa makuupussia sisäkkäin. Ohut kesäpussi tai ns. mökkimakuupussi ei riitä.

Makuupussin tulee olla nukkujalle sopivan kokoinen (ei liian ahdas muttei myöskään liian leveä tai pitkä) ja hengittävä. Hyvä huppu ja hartioiden päälle tuleva hartialukko vähentävät lämpöhukkaa yöllä. Makuupussissa pitäisi olla sen verran tilaa, että nukkuja mahtuu liikehtimään ilman että makuupussi pingottuu kireälle (painuu ohueksi) esim. lonkan kohdalta. Jos makuupussin riittävyys epäilyttää, sitä voi testata ennen reissua nukkumalla yön ulkona vaikka kotipihassa tai parvekkeella.

Yhden yön sitä nukkuu vaikka missä.
Seuraavana yönä voi olla eri tilanne,
kun makuupussi on kostea ja kylmä hiipi pussiin
Makuupussi pitää pakata retkelle vesitiiviisti. Esim. kuivasäkki tai vähintään kaksi sisäkkäistä jätesäkkiä suojaavat tärkeän varusteesi sade- ja roiskevedeltä. Kajakissa vesitiivis pakkaaminen on erityisen tärkeää. Muistathan varata itsellesi myös kuivat, lämpimät ja hengittävät vaatteet makuupussiin puettaviksi - tarvitset niitä joka yö. Itse nukun makuupussissa ohuessa fleece- tai merinovillakerrastossa, villasukat jalassa.

Makuualusta

Päijänteen retkemme on aika liikunnallinen ainakin kirkkoveneessä ja kajakeissa matkaa taittaville. Uni todennäköisesti maittaa hyvin, mutta päivän rasituksista palautuvat nivelet ja lihakset arvostavat riitttävän paksua makuualustaa. Alustan tulee olla riittävän iso, jotta mahdut makaamaan sen päällä rentona ja myös kätesi ja hartiasi mahtuvat pehmentävän ja eristävän alustan päälle.

 Ilmatäytteiset alustat ovat ihanan pehmeitä, mutta alttiita puhkeamiselle, etenkin täytettäessä, tyhjennettäessä ja pakattaessa niitä monena päivänä peräkkäin. Jos käytät ilmatäytteistä alustaa, kannattaa varata mukaan myös vaikkapa ohut solumuovialusta varalle. Ilmatäytteisen alustan alle levitettynä se lisää myös mukavuutta ja eristävyyttä.

Jos käytät solumuovialustaa, hanki tai lainaa kunnollinen. Alle sentin paksuiset eivät paljon eristä tai pehmennä nukkuma-alustaa. Yksi vaihtoehto on ottaa mukaan kaksi ohuempaa alustaa. Silloin toinen taitetaan kaksin kerroin ja asetetaan hartioiden ja lantion väliselle kohdalle. Toinen alusta saa olla täysin levitettynä. Solumuovialustat vievät melko paljon tilaa, mutta ovat kevyitä ja kestäviä.

Ruoka, juomavesi ja retkikeitin

Retkiruoan tulee olla ravitsevaa, hyvin säilyvää ja helposti valmistettavaa. Retkellä kokkaillaan joko avotulella (jota ei tietenkään voi käyttää metsäpalovaroituksen voimassa ollessa) tai erilaisilla retkikeittimillä. Jos sinulla ei ole omaa, voit lainata meiltä helppokäyttöistä Trangia -retkikeitintä. Se toimii esim. huoltoasemilta saatavalla Sinol- tai Marinol -spriillä tai muulla vastaavalla. 

Hyviä vinkkejä retkiruokailuun esim. Metsähallituksen luontoon.fi -sivustosta tai Oulun yliopiston partiolippukunnalta. Vesiretkeilyssä ruoan painolla ei ole yhtä paljon merkitystä kuin esim. rinkkaretkellä. Kajakissa kulkevat myös esim. säilykkeet, kunhan kajakin kokonaispaino ei lähde ihan lapasesta.

Om nom.. nom.. kai

Päijänteen vesi on juomakelpoista ainakin keitettynä, joten vettä ei tarvitse varata koko matkan tarpeiksi. On hyvä keittää seuraavan päivän juomavedet pulloihin valmiiksi vaikka jo iltanuotiolla istuttaessa, jotta aamu on kiireettömämpi. Kuumennettavat ruokavedet voi ottaa suoraan järvestä. Kun juomavettä kuluu paljon ja hiki lentää, silkka vesi ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Monet lisäävät juomaveteensä ripauksen hyvälaatuista suolaa, esim. ns. ruususuolaa. Toiset ripsauttavat vielä vähän sokeriakin. Näin kehon kivennäisainetasapaino pysyy parempana. Sokeri (esim. ravinteikas intiaanisokeri) auttaa korvaamaan rasituksen aikana menetettyjä energiavaroja. 

Retkellä on tarkoitus lähteä aamuisin liikkeelle 9-10 välillä. Aamuhetket ovat siis melko rauhallisia ja hyvän aamupalan ehtii kokkailla kaikessa rauhassa (jos ei nuku viime tippaan). Lounaan on hyvä olla nopeasti valmistuva ja syötävä. Monet suosivat ruokatermosta - aamulla termokseen valmistettu ruokaisa keitto tms. on mukava syödä rauhassa taukopaikan näkymistä nauttien. Toinen vaihtoehto on valmistaa vaikkapa pikainen pastaruoka retkikeittimellä. Päivällinen syödään yleensä vasta yöleiripaikalla, joten kannattaa varata helposti hotkaistavaa välipalaa esim. kajakin päiväluukkuun tai oman soutupenkin vierelle (esim. voileipiä, hedelmäpaloja, patukoita, pähkinöitä). Päivällisellä taas on yleensä enemmän aikaa ruoan valmistamiseen, joten siellä voi halutessaan vähän hifistellä ja panostaa. 

Muista, että energiaa kuluu todenäköisesti enemmän kuin arkena - varaa ruokaa riittävästi. On hyvä varata myös 1-2 ylimääräisen aterian verran ruokaa siltä varalta, että olet nälkäisempi tai joku keitoksistasi esim. kaatuu rantahietikolle. 

Pidä huoli hygieniasta: tiskaa astiat huolellisesti ruokailun jälkeen (muista tiskiaine ja imeytä pesuvedet maahan riittävän kaukana vesirajasta ja säilytä elintarvikkeet riittävän viileässä. Ruokamyrkytys on retkellä erittäin kurjaa kaikille. 

Muut varusteet

Melontaretken varusteluetteloa voit tutkia vaikka täältä. Linkin takaa löytyy yleisempikin varusteluettelo kesäolosuhteisiin. 

Vesillä liikuttaessa on tärkeää muistaa kastumisen vaara ja pitää AINA vähintään yksi kuiva vaatekerta vesitiiviisti pakattuna. Monet pitävät myös aina lämmintä vettä termospullossa varalla - muutama kulaus lämmintä vettä auttaa pysymään lämpimänä kunnes saa vaihdettua kuivaa ja lämmintä vaatetta ylle.

Ja vetoo
Kimaltavilla vesillä ollaan myös auringon alla vailla suojaa - auringolta suojaavat vaatteet, päähine, aurinkolasit ja -voide on syytä muistaa. Rusketus voi olla kiva, mutta auringon polttamat olkapäät ja niska tekevät esim. nukkumisesta tuskaisaa.



torstai 7. toukokuuta 2015

Valmistautuminen pitkään melontaretkeen

Pitkissä melontaretkissä on ominaispiirteitä, joita ei välttämättä tule ajateltua etukäteen ja ne voivat tulla ikävänä yllätyksenä kesken matkan. Näihin on hyvä valmistautua jo etukäteen niin henkisesti kuin ihan fyysisestikkin.

Varusteet

Varusteiden osalta on hyvä huomioida muutama tärkeä pointti. Pitkän melontaretken aikana sääolot voivat vaihdella laidasta laitaan, jos kastelet makuupussisi ja majoitteesi heti ensimmäisinä päivinä tilanne voi muuttua hyvin ikäväksi jos säät pysyvät kosteinea koko reissun ajan. Sama pätee melontavarusteisiin. Itse pidän tärkeänä että varusteet kuivataan ja tuuletetaan aina kun mahdollista (sääolot huomioiden). Toisaalta on voi käydä niin, että sataa joka päivä, jolloin ainoa mahdollisuus tehdä asialle jotain on se, että sinulla on majoitteessa tai suojassa riittävästi tilaa pitää varusteita poissa lisäkastumiselta sekä tuulettaa niitä sateelta suojassa.

Myöskin varusteiden huoltaminen ja tarkastaminen on erityisen tärkeää. Kaikkeen ei voi kuljettaa varaosia tai työkaluja mukana. Ensiarvoisen tärkeää on myös, että ennen retkelle lähtöä huollat ja tarkastat varusteesi perusteellisesti ja teet mahdolliset korjaustoimenpiteen etupainotteisesti.



Oma terveys

Sinun hyvinvointisi vaikuttaa myös muihin ryhmän jäseniin. Ongelmien ilmaantuessa reagoi niihin välittömästi ja jos sinulla ei ole ratkaisua, niin pyydä muilta apua asian hoitamiseksi heti kun ensimmäiset oireet tai merkit ilmaantuvat. Älä missään tapauksessa salaa ongelmiasi, niillä ei ole tapana hävitä odottamalla, suuri mahdollisuus on, että tilanne pahenee ja muodostuu vakavaksi. Tämä voi saattaa koko ryhmän ongelmiin.

Hiertymät kannattaa hoitaa ennen kuin ne muuttuvat rakoiksi ja puhkeavat aiheuttaen tulehduksen, vatsaoireisiin lääkityksen aloittaminen heti voi olla ratkaiseva apu jne. Kiputiloihin särkylääkkeen ottaminen voi pelastaa retken keskeytykseltä ja riittävä lepo mahdollistaa keholle itsensä parantamisen / palautumisen. Toimi ennakoivasti.

Pidä huolta omasta hygieniasta, puutteelinen hygienia altistaa hiertymille ja tulehduksille. Yleiseen hygieniaan kannattaa myös panostaa, pese astiasi huolella, käytä puhdasta vettä ja vältä pilaantuvia elintarvikkeita. Käsien pesu on myös tärkeää.


Rasitus

Rasituksesta palautumiseen auttaa vain lepo, tällöin lihaksisto ja hermosto palautuu pitkäkestoisesta rasituksesta parhaiten. Sanonta että "uni on retkellä pyhä asia" on osoittautunut hyvinkin paikkaansapitäväksi. Lepo vaikuttaa myös meidän kykyyn tehdä hyviä päätöksiä ja pysymään keskittyneenä ja valppaana.

Rasitus kuluttaa energiaa. Energian eli polttoaineen saannin turvaaminen on todella tärkeää, ei autokaan kulje ilman bensaa. Energian saanti kannattaa turvata niin rasituksen aikana kuin sen jälkeenkin. Elimistö täydentää energiavarastot tehokkaimmin levossa.

Riittävä nesteytys on äärimmäisen tärkeää, jos otetaan taas esimerkiksi auto, niin ei auton moottori pysy kunnossa jos moottorissa ei ole öljyä. Vesi on meidän elimistölle öljyä. Nestehukka myös altistaa todella laajaan kirjoon lääketieteellisiä ongelmia, osaa niistä ei voi enää hoitaa retkiolosuhteissa tietyn rajan jälkeen (esimerkkinä munuaisten toiminnan pettäminen). Pitkäkestoinen rasitus ja ympäristölliset olosuhteet (lämpö, tuuli jne.) haihduttavat meistä tehokkaasti nestettä.

Rasituksen aikana kannattaa aktiivisesti etsiä kipuvapaata tekniikkaa, jotta vältytään lihas- ja nivelkivuilta sekä tulehduksilta. Riittävä nesteytys auttaa osaltaan tässäkin, maitohapon muodostuminen vähenee kun kun elimistö ei happamoidu nestevajeen seurauksena.

Kannattaa muistaa että "kylmä" lihas on alttiimpi vaurioitumiselle kun "lämmin". Liian pitkät ja tiheät tauot aiheuttaa tämäntyyppisiä ongelmia ja osaltaan puutteellinen taukovaatetus vaikuttaa asiaan myös. Liian kevyt melontavaateus voi johtaa samantyyppisiin ongelmiin.

Pitkien retkien aikana jatkuva ja tasainen rasitus on elimistöllemme taloudellisempaa kuin epätasainen melontatekniikka (kiihdytys, jarrutus, pysähtyminen, kiihdytys)


Ympäristölliset tekijät

Pidä huolta että sinulla on ainakin seuraavat asiat kunnossa:

  • Suoja (vaatteet, majoite, makuupussi ja esim. aurinkorasva)
  • Ravinto ja nesteytys
  • Lepo
  • Lihaksiston huolto
  • Varusteiden ja kajakin huolto
Melotatekniikkasi, oma jaksaminen ja omat taidot pitää arvioida realistisesti suhteessa olosuhteisiin, varsinkin tilanteissa joissa kovaa tuulta, aallokkoa ja / tai vesisadetta on luvattu useammaksi päiväksi eteenpäin. Tällöin on pohdittava perusteellisesti pystyykö jatkamaan retkeä, retken keskeyttäminen ei välttämättä onnistu tietyissä paikoissa tai tilanteissa. Omaa kykyä suoriutua pitää arvioida, mm. tästä syystä, etukäteen. Keskeyttäminen ei ole häpeä, sillä osoittaa vain sen että välittää niin itsestä kuin kanssamelojista.

Kannattaa huomioida myös, että sääennusteet ovat nimenomaan ennusteita, tilanne järvellä voi olla aivan toinen ja vaihdella laidasta laitaan lyhyenkin ajan sisällä. Pitkien aikojen ennusteiden pohjalta ei kannata tehdä mitään päätöksiä, ne ovat osoittautuneet (hyvin usein) erittäin epäluotettaviksi. Kohtalaisen luotettavan tuuliennusteen saa vain n. 24 tuntia etukäteen. 

6-7 m/s tuuli sisämaassa tai suojaisilla vesialueilla ei ole juttu eikä mikään, mutta avoimella vesialueella se tarkoittaa jo kohtalaista aallokkoa ja vastusta. 

Bloggasi Jonne


Kirkkovene on kasteltu

Päijänne päästä päähän -retkellä käytettävä kirkkovene laskettiin tänään vesille Asikkalan koulurannassa. Lahden Vipusenkadulla talvehtinut vene kuorittiin pressun alta ja ujutettiin trailerista Päijänteen kirkkaaseen veteen.

Maaseutuoppilaitoksesta löytyy sopivaa kalustoa
kirkkoveneenkin siirtelyyn

Koulutuskeskus Salpauksen kirkkoveneessä on paikat 14 soutajalle ja yhdelle perämiehelle. Huomenna 8.5. se pääsee kevään ensimmäiselle retkelle, kun luonto-ohjaajien NY -yritys Piikipinä vie asiakasryhmän Asikkalanselälle virkistymään kirkkoveneilyn muodossa.

Tähän sopisi lippu

Jotain vanhaa, jotain uutta. Perinteinen muoto ja materiaali,
mutta liukuvat istuimet myönnytyksenä mukavuudelle

Kukahan tässä istuu vaikkapa Muuratsalon kohdalla?
Ennen Päijänteen retkeä kirkkovene palvelee Asikkalan kampuksella NY-yritysten ja osuuskunnan ohjelmapalvelukeikoilla. Vene kuljetetaan Jyväskylään trailerilla, lasketaan vesille ja sitten.. Päijänne!


tiistai 5. toukokuuta 2015

Retken reittisuunnitelma

Päijänteen retki on herättänyt paljon kiinnostusta ja reitti alkaa varmistua. Suurella järvellä lopullinen reitti sekä tauko- ja yöpymispaikat riippuvat tietysti paljon tuulioloista ja muusta säätilasta. Pitää olla varareittejä, varapaikkoja ja varapaikan varapaikkoja. Reitti etappeineen on suunniteltu sen verran väljäksi, ettei hidas eteneminen tai esimerkiksi ukkoskuuron ohimenon odottelu maissa kaada koko reissua. 

Joitain pisteitä reitin varrella on kuitenkin lyötävä lukkoon, sen verran kuin niitä nyt lukita voi. Tässä ovat retkelle suunnitellut yöpymispaikat. Niiden avulla voi suunnitella osallistumistaan retkelle, jos haluaa poistua porukasta tai liittyä seuraan kesken retken. 

0. Lähtö (21.5.)

Lähtöpaikkana toimii Jyväskylän Lutakon venesataman Kotakahvila. Kokoontuminen Kotakahvilalle klo 11 (lähtökahvit ja pullat), lähtö vesille n. klo 12. 


1. Mämminiemi (21.-22.5. välinen yö)


Mämminiemi

Muuratsalon eteläkärki, suojelualueiden vieressä.
lat: 62.06626 °
lon: 25.80325 °

Mämminiemi on Jyväskylän kaupungin ulkoilu-, veneily- ja virkistysalue, joka sijaitsee Toivakan kunnassa. Mämminiemi löytyy Pohjois-Päijänteeltä Ristiselän itäosan rannasta. Mämminiemen alueelta löytyy pari grillikatosta, useita tulipaikkoja sekä käymälät. Telttailulle on siis oikein hyvät olosuhteet. Mämminiemen kartta


(Mämminiemi - Kiviönniemi n. 18 km)

2. Kiviönniemen laavu, Korpilahti (22.-23.5. välinen yö)


Kiviönniemen laavu Korpilahdella (kuva: Kiviönniemen Facebook-sivu
Korpilahti
lat: 61.97020 °
lon: 25.59120 °

Kiviönniemen laavu on virkistyskäyttöön tarkoitettu leiripaikka Korpilahdella. Laavulle on maayhteys, kävelymatkaa parisataa metriä tieltä. 


(Kiviönniemi-Vuorissalo n. 24 km)



3. Vuorissalo, Jämsä (23.-24.5. välinen yö)

Vuorissalon virkistysalue Jämsässä sijaitsee Vuorissalon saaren pohjoispäässä. Alueella on sauna, laituri, grillikatos, kompostikäymälä ja jätteiden kierrätyspiste. Myös matala, rauhallinen uimaranta houkuttelee hyvien säiden sattuessa. 


lat: 61.78445 °
lon: 25.52651 °

Vuorissalon grillikatos. (Kuva: Päijänteen virkistysalueyhdistys)

(Vuorissalo - Edessalo n. 11 km)



4. Edessalo (Jämsä) (24.-25.5. välinen yö)

Edessalon saari sijaitsee Päijänteen Lehesselän eteläpuolella Jämsässä. Yöpymispaikalta löytyy laavu komeasta niemestä. Edessalon saarin on kivikkoinen ja pinnanmuodoiltaan vaihteleva. Maayhteyttä tänne ei ole, mutta maanantaiaamuna seurueeseen liittyy ainakin lisää melojia ja soutajia mantereen puolelta (venesatama Pirttisaaren eteläpuolella). 

lat: 61.74349 °
lon: 25.35954 °

(Edessalo - Ruolahti n. 27 km)


5. Ruolahden venesatama (25.-26.5. välinen yö)

Päijänteen virkistysalueyhdistyksen ylläpitämästä Ruolahden venesatamasta löytyy vierasvenelaituri, sauna, nuoriopaikka ja eko-wc. Ruolahdesta löytyy myös hiekkapohjainen uimapaikka. Venesatamaan on ajoyhteys ja sieltä käsin on mahdollista vaikkapa istahtaa tuorein voimin kirkkoveneeseen.

Ruolahti (kuva: Päijänteen virkistysalueyhdistys

lat: 61.60034 °
lon: 25.37562 °

(Ruolahti - Virmaila n. 25 km)

6. Partiolaisten maja / Virmaila Padasjoki (26.-27.5. välinen yö)

Kuudes yö vietetään käyttöömme tarjotulla partiolaisten majalla Virmailan saaressa Vähä-Kellosalmen rannalla. Tehinselän ylityksen jälkeen sauna, mahdollisuus sisämajoitukseen ja grillikatos viihdyttävät retkeläisiä. Majalle on ajoyhteys maitse ja myös se on hyvä paikka liittyä seurueeseen. 


lat: 61.45193 °
lon: 25.25264 °

(Virmaila - Hinttolanhiekka n. 25 km)


7. Hinttolanhiekka, Kelvenne (27.5.-28.5. välinen yö)

Päijänteen kansallispuistoon kuuluva Kelventeen harjusaari majoittaa retkikuntamme seikkailun viimeisenä yönä. Hinttolanhiekan leirialue upeine hiekkarantoineen, tulipaikkoineen ja tasaisine telttapaikkoineen on hieno päätös seitsemän yön sarjalle. Metsähallituksen ylläpitämä leiriytymisalue on myös huviveneilijöiden suosiossa. Saareen ei ole ajoyhteyttä. 

lat: 61.34001 °
lon: 25.47147 °

Melojia Hinttolanhiekalla

(Hinttolanhiekka - Asikkala kk n. 16 km)

Viimeisenä retkipäivänä melomme Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteeseen Asikkalan kirkolle. 

lat: 62.21649
lon: 25.50429