8 päivän seikkailu Päijänteellä

8 päivän seikkailu Päijänteellä

tiistai 12. toukokuuta 2015

Mitä retkelle mukaan?

Retkemme lähtöpäivä lähestyy, ja moni on ryhtynyt pohtimaan pakkaamista. Tarvittavien varusteiden määrä riippuu toki siitä, kuinka moneksi päiväksi lähdet mukaan. Myös sääolot ja omat, yksilölliset tarpeet pitää muistaa huomioida: paleletko herkästi, palatko nopeasti auringossa, onko sinulla soutajan kourat vai saatko helposti rakkoja jne. Tietyt perusasiat koskevat kuitenkin kaikkia mukaan lähteviä.

1. Majoite

Majoitumme retkellä pääasiassa Päijänteen virkistysalueyhdistyksen leiripaikoilla. Niiltä löytyy tulipaikka, polttopuita ja käymälä, mutta sisämajoitusta yleensä ei. Leiripaikkoja käyttävät pääasiassa veneilijät, mutta telttailumahdollisuuskin valitsemillamme yöpymispaikoilla on.

Tarvitset siis paikan teltasta tai oman majoitteen. Sääolosuhteista ei vielä ole tietoa, mutta harvoin toukokuulle saattuu kahdeksan päivän mittaista yhtäjaksoista hellettä. Varaudu siis erilaisiin säätiloihin. Päijänteen suurten selkien rannoilla tuulee usein, yhtäjaksoista sadettakin saatetaan saada. Hyvä majoite on vedenpitävä, tuulelta suojaava, maasta eristetty sekä hengittävä. Kun ilma pääsee kiertämään, nukkujan hengityksestä ja hikoilusta syntyvä kosteus ei tiivisty majoittujan varusteisiin ja majoitteen sisäpinnalle.

Hotelli kulkee retkeilijän mukana


Jos yöllä sataa kovasti, on huolehdittava, etteivät valumavedet tai painanteisiin kertyvät lätäköt pääse kastelemaan nukkujan makuupussia tai varusteita. Osa teltoista kestää kosteutta, muttei esim. notkolle jääneen kankaan päälle kertyvää vesilammikkoa. Myös pohjakankaan tai maavaatteen on oltava ehjä.

Melojat suosivat usein pieneen tilaan mahtuvia telttoja tms. majoitteita, koska kajakissa on vähän pakkaustilaa. On kuitenkin tärkeää, että teltassa on riittävästi tilaa myös suojaa tarvitseville varusteille ja että siellä mahtuu vaihtamaan kuivat varusteet ylleen viimaisella tai sateisella säällä. Monet käyttävät teltan edustalla erillistä tarppia eli kankaasta pingotettua katosta, joka tuo lisäsuojaa. Sadesäällä varusteet voivat yöpyä myös teltan ulkopuolella, jos ne on esim. pakattu vesitiiviisiin kuivasäkkeihin.

Kirkkoveneessä tai moottoriveneessä matkustaville telttapakkauksen koolla ei ole niin suurta väliä. Esim. vähän isompi 2-4 hengen teltta voi olla mukava ratkaisu 2-3 hengelle. Pienehkölle teltalle on kuitenkin usein helpompi löytää tasainen pystytyspaikka.

Jos sinulla on telttahuolia, kysy apua. Myös koulullamme on muutamia telttoja lainattaviksi.

Makuupussi

Vaikka toukokuun säät voivat olla päivisin hellelukemissa, viileimmät yöt nukutaan nollan asteen tuntumassa. Vähintään kolmen vuodenajan makuupussi on siis tarpeen. Jotkut nukkuvat mukavasti käyttämällä kahta ohuempaa makuupussia sisäkkäin. Ohut kesäpussi tai ns. mökkimakuupussi ei riitä.

Makuupussin tulee olla nukkujalle sopivan kokoinen (ei liian ahdas muttei myöskään liian leveä tai pitkä) ja hengittävä. Hyvä huppu ja hartioiden päälle tuleva hartialukko vähentävät lämpöhukkaa yöllä. Makuupussissa pitäisi olla sen verran tilaa, että nukkuja mahtuu liikehtimään ilman että makuupussi pingottuu kireälle (painuu ohueksi) esim. lonkan kohdalta. Jos makuupussin riittävyys epäilyttää, sitä voi testata ennen reissua nukkumalla yön ulkona vaikka kotipihassa tai parvekkeella.

Yhden yön sitä nukkuu vaikka missä.
Seuraavana yönä voi olla eri tilanne,
kun makuupussi on kostea ja kylmä hiipi pussiin
Makuupussi pitää pakata retkelle vesitiiviisti. Esim. kuivasäkki tai vähintään kaksi sisäkkäistä jätesäkkiä suojaavat tärkeän varusteesi sade- ja roiskevedeltä. Kajakissa vesitiivis pakkaaminen on erityisen tärkeää. Muistathan varata itsellesi myös kuivat, lämpimät ja hengittävät vaatteet makuupussiin puettaviksi - tarvitset niitä joka yö. Itse nukun makuupussissa ohuessa fleece- tai merinovillakerrastossa, villasukat jalassa.

Makuualusta

Päijänteen retkemme on aika liikunnallinen ainakin kirkkoveneessä ja kajakeissa matkaa taittaville. Uni todennäköisesti maittaa hyvin, mutta päivän rasituksista palautuvat nivelet ja lihakset arvostavat riitttävän paksua makuualustaa. Alustan tulee olla riittävän iso, jotta mahdut makaamaan sen päällä rentona ja myös kätesi ja hartiasi mahtuvat pehmentävän ja eristävän alustan päälle.

 Ilmatäytteiset alustat ovat ihanan pehmeitä, mutta alttiita puhkeamiselle, etenkin täytettäessä, tyhjennettäessä ja pakattaessa niitä monena päivänä peräkkäin. Jos käytät ilmatäytteistä alustaa, kannattaa varata mukaan myös vaikkapa ohut solumuovialusta varalle. Ilmatäytteisen alustan alle levitettynä se lisää myös mukavuutta ja eristävyyttä.

Jos käytät solumuovialustaa, hanki tai lainaa kunnollinen. Alle sentin paksuiset eivät paljon eristä tai pehmennä nukkuma-alustaa. Yksi vaihtoehto on ottaa mukaan kaksi ohuempaa alustaa. Silloin toinen taitetaan kaksin kerroin ja asetetaan hartioiden ja lantion väliselle kohdalle. Toinen alusta saa olla täysin levitettynä. Solumuovialustat vievät melko paljon tilaa, mutta ovat kevyitä ja kestäviä.

Ruoka, juomavesi ja retkikeitin

Retkiruoan tulee olla ravitsevaa, hyvin säilyvää ja helposti valmistettavaa. Retkellä kokkaillaan joko avotulella (jota ei tietenkään voi käyttää metsäpalovaroituksen voimassa ollessa) tai erilaisilla retkikeittimillä. Jos sinulla ei ole omaa, voit lainata meiltä helppokäyttöistä Trangia -retkikeitintä. Se toimii esim. huoltoasemilta saatavalla Sinol- tai Marinol -spriillä tai muulla vastaavalla. 

Hyviä vinkkejä retkiruokailuun esim. Metsähallituksen luontoon.fi -sivustosta tai Oulun yliopiston partiolippukunnalta. Vesiretkeilyssä ruoan painolla ei ole yhtä paljon merkitystä kuin esim. rinkkaretkellä. Kajakissa kulkevat myös esim. säilykkeet, kunhan kajakin kokonaispaino ei lähde ihan lapasesta.

Om nom.. nom.. kai

Päijänteen vesi on juomakelpoista ainakin keitettynä, joten vettä ei tarvitse varata koko matkan tarpeiksi. On hyvä keittää seuraavan päivän juomavedet pulloihin valmiiksi vaikka jo iltanuotiolla istuttaessa, jotta aamu on kiireettömämpi. Kuumennettavat ruokavedet voi ottaa suoraan järvestä. Kun juomavettä kuluu paljon ja hiki lentää, silkka vesi ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Monet lisäävät juomaveteensä ripauksen hyvälaatuista suolaa, esim. ns. ruususuolaa. Toiset ripsauttavat vielä vähän sokeriakin. Näin kehon kivennäisainetasapaino pysyy parempana. Sokeri (esim. ravinteikas intiaanisokeri) auttaa korvaamaan rasituksen aikana menetettyjä energiavaroja. 

Retkellä on tarkoitus lähteä aamuisin liikkeelle 9-10 välillä. Aamuhetket ovat siis melko rauhallisia ja hyvän aamupalan ehtii kokkailla kaikessa rauhassa (jos ei nuku viime tippaan). Lounaan on hyvä olla nopeasti valmistuva ja syötävä. Monet suosivat ruokatermosta - aamulla termokseen valmistettu ruokaisa keitto tms. on mukava syödä rauhassa taukopaikan näkymistä nauttien. Toinen vaihtoehto on valmistaa vaikkapa pikainen pastaruoka retkikeittimellä. Päivällinen syödään yleensä vasta yöleiripaikalla, joten kannattaa varata helposti hotkaistavaa välipalaa esim. kajakin päiväluukkuun tai oman soutupenkin vierelle (esim. voileipiä, hedelmäpaloja, patukoita, pähkinöitä). Päivällisellä taas on yleensä enemmän aikaa ruoan valmistamiseen, joten siellä voi halutessaan vähän hifistellä ja panostaa. 

Muista, että energiaa kuluu todenäköisesti enemmän kuin arkena - varaa ruokaa riittävästi. On hyvä varata myös 1-2 ylimääräisen aterian verran ruokaa siltä varalta, että olet nälkäisempi tai joku keitoksistasi esim. kaatuu rantahietikolle. 

Pidä huoli hygieniasta: tiskaa astiat huolellisesti ruokailun jälkeen (muista tiskiaine ja imeytä pesuvedet maahan riittävän kaukana vesirajasta ja säilytä elintarvikkeet riittävän viileässä. Ruokamyrkytys on retkellä erittäin kurjaa kaikille. 

Muut varusteet

Melontaretken varusteluetteloa voit tutkia vaikka täältä. Linkin takaa löytyy yleisempikin varusteluettelo kesäolosuhteisiin. 

Vesillä liikuttaessa on tärkeää muistaa kastumisen vaara ja pitää AINA vähintään yksi kuiva vaatekerta vesitiiviisti pakattuna. Monet pitävät myös aina lämmintä vettä termospullossa varalla - muutama kulaus lämmintä vettä auttaa pysymään lämpimänä kunnes saa vaihdettua kuivaa ja lämmintä vaatetta ylle.

Ja vetoo
Kimaltavilla vesillä ollaan myös auringon alla vailla suojaa - auringolta suojaavat vaatteet, päähine, aurinkolasit ja -voide on syytä muistaa. Rusketus voi olla kiva, mutta auringon polttamat olkapäät ja niska tekevät esim. nukkumisesta tuskaisaa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti