Pohjoista Päijännettä tutkimassa

Uusilla vesillä

 Päijänteen retken kolmas päivä on alkanut Korpilahdelta tuulisissa merkeissä. Windguru ennustaa Korpilahdelle jopa 15 sekuntimetrin tuulenpuuskia ja muutenkin 7-8 m/s tuulta koko päivälle. Melojille tämä merkitsee reitin yksityiskohtien huolellista suunnittelua.

Päivälle suunniteltu, n. 24 km mittainen etappi kulkee pääosin Päijänteen länsirantaa, mutta matkalle osuu yksi selän ylitys, joka näillä tuuliennusteilla tapahtuu navakassa sivutuulessa. Turvavene päivystää lähellä ja ylitys toteutetaan sopivan tiiviissä muodostelmassa ja jatkuvassa pelastusvalmiudessa. Toisaalta aallokossa melominen voi olla haastavuudessaan myös jännittävää ja innostavaa.

Lauantain ja sunnuntain reittisuunnitelma

Retkeläisille toimitettiin eilen perjantaina varuste-täydennystä Korpilahdelle. Aika paljon voi retkellä improvisoidakin, mutta esim. apteekista ostettavia tuotteita voi olla vaikea kuusenkerkistä retkellä keitellä. Samalla toimitimme matkalaisille myös välttämättömiä suklaatuotteita, joista vaikutti tulleen pulaa heti ensimmäisenä iltana.

Melojilta ja turvaveneen miehistöltä saadut raportit ovat olleet hieman niukkoja, koska pitkällä retkellä matkapuhelinten akkuja on järkevää säästää. Monella on mukana virtapankki puhelinten akkujen lataamista varten, mutta siltikään turhiin puhelimessa löpinöihin ei retkellä kannata sortua. Iltaisin retkeläiset ovat kuitenkin lähettäneet leiristä runsaasti kuvia, jotka ovat ymmärrettävästi olleet hyvin ruokailu- ja maisemapainotteisia. Ilmeistä on, että tärkein varuste pitkällä vaelluksella on osaava eräkokki. Onnellisia ovat ne, joiden ruokakuntaan sellainen kuuluu. Ovathan nuudelitkin ihan jees, mutta avotulella voissa paistettu pallas..

Ensimmäisen yöpaikan Mämminiemen maisemia

Perjantain varustetäydennyksiä

Pikku välipalaa avotulella

Oikeesti. Pekoniherkkusieniä. 

Perjantaina retkikunta kohtasi Kärkistensalmen kohdilla myös Korpilahti -lehden toimittajan, joka tuli kuvaamaan ja haastattelemaan retkeläisiä. Itse melontamatka oli perjantaina ohi jo neljän maissa iltapäivällä, joten leirissä oli jälleen runsaasti aikaa ruoanlaittoon.

Retken edetessä perjantai oli myös kiireinen valmistelupäivä maanantaista kirkkoveneen vesillelaskua varten. Maanantaina retkelle lähtee Jämsästä 12 uutta osallistujaa, joiden viime hetken varustetarpeita ja kyytiasioita järjesteltiin tiukassa tahdissa. Samalla syntyi myös luontoalan opetussuunnitelma ensi syksylle.

Itse vietän viikonloppua aavistuksen hermostuneissa merkeissä - ovatkohan kaikki osallistujat maanantaiaamuna klo 8 oikeasti lähtövalmiina koulun autoissa Asikkalan kampuksella, vai vieläkö juostaan ympäri koulua etsimässä makuualustoja tai tulitikkuja? Omatkin varusteet on otettava esiin, huollettava ja pakattava. Silti on upeaa päästä retkelle mukaan, vaikka vain puolesta välistä. Itse melontamatkaa tärkeämpää minulle on ehkä päästä viettämään aikaa näiden upeiden tyyppien kanssa - meiltä jo valmistuneiden ja muualle muuttaneiden, nyt kevätjuhlassa valmistuvien ja vielä vuodeksi, pariksi meille jäävien opiskelijoiden kanssa.

Melojien ensimäisiä metrejä Jyväskylän satamassa

Osa turvaveneen miehistön "hektisestä" päivästä

Turvaveneen miehistöä

 Siisti biitsi -tempausta varten retkeläiset ovat myös tutkineet Päijänteen rantojen roskaisuutta ja keränneet roskia talteen. En tiedä tarkkaa tilannetta tässä asiassa, mutta ainakin Mämminiemessä roskia oli kuulemma niin niukasti, että pieni minigrip-pussi olisi riittänyt. Mutta löytyyhän luonnosta muutakin kerättävää.

Ympäristötaidetta

Melojien kamppeita kuivumassa seuraavan päivän uurastusta varten